Nyt on ollutkin pitkä tauko kirjoittelussa, liekö osasyynä menneen kesäloman hulinat ja koulutöiden viimeistelyt. Erä- ja luonto-oppaan opinnot lähenee loppuaan, nopsaan aika mennyt. Näin itsekriittisellä luonteella asettaa vaatimuksia erä- ja luonto-oppaalle paljon. Opiskelu jatkuu varmasti tällä saralla aina 🙂 Ei muuta kun olla avarakatseinen, tunkea sormet multaan, kurssituksia, kuunnella lintuja, perata kaloja, kokeilla omia rajoja, teroitella puukkoja, ja kaikkea muuta!

Kalat ja kalastus. Niissä eräipanan kesä kului mukavasti, syksyllä vain aika tulee vastaan kun vanhemmat ovat töissä Mutta sitten ollaan viikonloppu kalastajia.

Ipana on nauttinut huomattavasti enemmän kuluneena kesänä vesillä olosta ja itse kalastuksesta, kärsivällisyys on kasvanut ja jutun juoni käynyt selväksi. katiska oli aluksi pelottava, paljon liikkuvia isojakin kaloja samaan paattiin. Mutta nyt siihenkin on totuttu.

Lomalla yksi mukavimmista yön yli kestäneistä retkistä oli kalastuspainotteinen reissu pikku saareen Ruovedelle. 

Suomi kun on järvien maa ja meillä käynyt onni että venepaikka on saatu myös melkein naapuri kunnasta. Siellä kaksi vanhaa paattia odotti ja toista piti samalla reissulla suunnitellusti korjailla. Varustautuminen kalareissuun on hieman erilaista kuin lähteä metsään nukkumaan telttoineen rinkkoineen. Nyt meillä oli vielä koiratkin mukana. Osittain helpompaa veneily retki olisi, koska kävelyä ei juuri ole tavaroiden kanssa.

 

Edeltävänä iltana pakkailtiin porukalla ja koiratkin osallistui hienosti, etenkin kun kyse oli heidän nappuloiden pussituksesta. Ipana auttoi asiassa avuliaasti ja jemmaili taskuihin muutamia papanoita, hauskaa oli kun koirat niitä sieltä kuonollaan sitten etsivät. Hyvä saada tuo kolmikko puuhaamaan keskenään jotain 😀 Mitä tarvittiin mukaan; no ainakin uisteluvavat, pari plaanaria, virveli ja mato-onki, nämä sai riittää nyt. Säitä oli lupailtu jopa helteisiksi, liekö kala siis syönnillä, mutta koitetaan 😉 Kuha ollaan ulkona!

Nyt matkaan ei tarvita lapsenkantorinkkaa, vaan yksi 70L rinkka lähtee matkalle. Ipana toki saa oman reppunsa johon mahtuu loistavasti unilelu. Koska nyt oli metsäpalovaroitus aika niin kaasukeitin oli jälleen pop! Pikkuinen vehje mahtuu joka reppuun eikä paina juuri mitään. Ollaan todettu että meillä näin pikku porukalla sillä pärjätään hyvin ja on nopea. Trangia on hyvä, mutta vie oman tilansa, avotuli on puolestaan kiehtovin ja tunnelmallisin mutta välillä luvaton, Ruotsin armeijan pakki on yksin liikuessa myös kiva. Ruuat eivät juuri tilaa vieneet koska kuivattua suurin osa ( perunamuusi+ruskeakastike ja jauheliha, nuudeleita, 2prk tonnikalaa, lettujauhe, hilloa, puuroa, raakoja kanamunia, rasvaa, keksejä, maitojauhe, pikakahvi, sokeria, pari omenaa, luumusosetta, valmispastapussi, tiivistemehua). Vettä oli 5l mukana sekä vedenpuhdistin.

 

Tuulta ja vettä hylkivää vaatetta varmuudesi helle vaatteiden oheen, pyyhe, saippua kattilalle+hankaussieni, EA pakkaus, ipanan ja koirien pelastusliivit ja aikuisten kelluntaliiviit (elikkäs, pelatusliivit pitää esim tajuttoman pään pinnalla, kääntäen ihmisen oikenpäin,kelluntaliivit eivät näin toimi). Ipanastahan oli koirien kera sähläämisen ohessa loistavaa leikkiä nyt sohvalla merirosvoa näiden liivien kanssa,hyvä niin… Aurinko rasvaa, paistinpannu & pikku kattila, hyttysmyrkkyä, aurinkolasiat, kiikarit, kartta & kompassi, puukkoja pari samoin otsalamppuja. Paracordia mukaan, makuupussit, aluset ja teltta. siinä se taisikin olla! Sekä yksi haikala, muovinen hieman kärsinyt sellainen, mutta tällähetkellä hyvin rakas.

 

Ruovedelle ajelu oli leppoisaa, toki nyt yhdet jätskit nappastiin Ruoveden kesäisestä ja mökkiläisten täyttämästä keskustasta. Koirilla pörisi hyvin takapenkillä nukkuen ja tauko heilläkin Ruovedellä. Silloin koirat siirtyivät toviksi eteen istuskelemaan. Välillä sellainen kiva pierun löyhkä tosin täytti auton, liikaa ruohon syöntiä.

 

Rannassa olikin ipanalla meno päällä! Vesi kutsui, onneksi oli paljaat varpaat ja hiekkaa kunnolla! Oli aikaa ja se on parasta, saatiin tutkia rannan järvisimpukoita ja tehdä järvirukosta ”rytistä” laivoja. Tiedossa oli jo saari mihin hissukseen ajellaan ja mihin on lyhyt matka venepaikaltamme, kala ollut yleensä näillä vesin hyvin syövä. Näsijärvi ylettyy siis Ruovedelle asti ja välillä täällä on myös tullut melottuakkin.

Toinen veneistä pakattuna ja liivit päällä, ei muuta kun keula ulapalle! Ipanasta näki ilon kun päästiin vesille, tyyntä ja aurinkoista, aivan sääennusteen mukaista. Pikku saarelle ajelisi jopa sähköperämoottorilla nopeasti, vartti vain. Bensa moottorilla sitten hieman nopsempaan ja se vasta ipaanasta jännää onkin, vauhdikas kun on! Sääennusteet on hyvä kurkata tuulennopeuksineen/ puuskineen, etenkin kun soutuvene kyseessä jolla lähdetään liikkeelle, pikku sähköperämoottorilla. Airot on mukana veneessä jokatapauksessa jos sattuisi jotain oikosulkuja, sekä äyskäri.

 

Ensimmäisenä laitettiin asumus kasaan, teltan sai helposti itse yksin pystyyn, näin toinen sai pitää ipanaa  vilkkaine liikkeineen silmällä ❤ Ipanan lempi elementti kun on vesi, niin uimaan piti päästä heti! Vedessä oli jälleen järvisimpukoita, pohjanlumpeita, ulpukoita ja kappas, joutsenia kauempana.

Teltta saatiin rannan tuntumaan hienolle paikalle ja nyt lintujen pesintä aikaa ei häiritä. Jokamiehen oikeuksista vesistöillä on tässä hyvä linkki: https://www.melontajasoutuliitto.fi/lajit/retkimelonta2/jokamiehenoikeudet/

Iltapäivää elettiin, oli uitu ja katseltu lintuja kiikareilla juostu ja tutkittu saarta. Koirat olivat silmänalla kokojan, vanhempi 10v Mörkö nyt protestoi ulkona oloa ja istui veneessä odottaen joko lähdettäisiin kotiin. Peto luttasi vedessä ipanan ja miehen kanssa keppiä noutaen, näppärä ranskanbulldogi kun on.

Tehtiin pika nuudelit joiden kanssa tonnikala oli sopiva ja nopea lisä. Ipana on suuri nuudeli fani ja välillä sitten saakin niitä ruokana, tosin lisänä vähintään jotain kasvista päälle (tiukkis äiti).

Sitten takaisin veneeseen ja napattiin virveli mukaan sekä mato-onki (aamulla kaiveltiin vielä kotona matopaikalta matoset mukaan). Ipanalla oli keskittyminen huipussaan kun soudettiin saari ympäri, nappaako? Liki 32c lämpöä ja syönti oli melkein nolla. Ainoa oli särjen sintti mato-ongella, mutta ainakin ipanalle siitä syntyi onnistumisen olo! Kala, niin se ruoka tulee järvistä. Itse pidän tärkeänä opettaa lapsille mistä ruoka tulee ja millaisen ketjun ruuat kulkevat pelloilta ja navetoista kauppoihin ja siitä meidän pöytiin. Kerran kuulin vanhemman naisen toteavan kalasta ”en olekkaan koskaan ajatellut sen olleen elävä,kun sen kauppahallista haen”. Siinä oli jälleen itselleni syytä pohtia,miksi haluan olla mukana lasten ja nuorten luontokasvatuksessa monipuolisella tavalla.

Kalastelua jatkettiin vielä saaren kalliolta käsin. Kunnolla aurinkorasvalla varusteltuna ja hattu päässä. Veden juominen on nyt tärkeää ja ipanaa sai välillä lähes pakko juottaa, vaikka olikin mummolta saatu lemppari Cars termos pilli muki. Aurinkolaseja ilman ei pystyisi olemaan ulkosalla, ainakaan itse ja ipanan todella herkät silmät oli huomioitava hyvin.

kun ipanan kala hommat menetti kiinnostuksen tehtiin iltapuhteina käpylemä farmi. Tässä nyt tosin kävi niin että haikala teki farmille hyökkäyksen tuhoten 85% väkerretystä karjasta. Ilta alkoi saapua ja ajan kulua voi vain ihmetellä. Järvi oli tyyni, muutama lintu jaksoi vielä lauleskella ja heinäsorsa kaarteli yksin kaislikosta esiin. Hipi hiljaa kalliolla katseltiin olisiko poikasia perässä, mutta ketään ei näkynyt. Olisi aika mennä unille. Ipana sai vielä speciaali iltapalana lättyjä ja hammaspesun, sitten jälleen tuttun ja rakkaaseen makuupussiin unilelun kera. Ei aikaakaan kun tuhina vain kuului. Nyt oli niin kuuma että ipanan pussi avattiin molemmin puolin, alusena Expeditin ilmatäytteinen kesä alunen. Me aikuiset ja koirat nautittiin vielä auringonlaskun maisemista ja juotiin kahvia. Tai koirat saivat siis omia herkkujaan ilman kaffetta 😀

Yö oli hiljainen, ellei koirien pieruja lasketa ja kuikan huuteluja. Koirat Nukkuivat kiltisti jalkopäässä ja Mörkö kyllä välillä herätti kuorsauksella minut. Yönsä ipana nukkui jälleen katkoitta ja naureskeli unissan jollekkin, varmaan hurjalle haikallalleen. Teltan vetoketjuissa meillä on kulkuset kaiken varmuuden vuoksi, jos ipana heräsisi meidän huomaamatta ja pyrkisi ulos teltasta.

Aamu puolestaan aloitettiin ainakin teltan tuuletuksella koirien pieruista…yök. Makuupussit tuulettumaan ulos ja aamupalalle! Puuroa ja omenoita sekä kahvia, niin ja olihan saaressa mustikoitakin! Oikein hyvä aamupala jolla jaksaa lähteä uistelemaan, kaasukeittimellä tämäkin aamun gurmee tuli nopeasti. Vavat kiinni veneeseen, mukaan vettä ja keksejä varmuudeksi. Ajat, mitä kuitenkin vielä melko pienen kanssa voi meillä olla uistelemassa on melko lyhyitä, noin tunti ja keskittyminen/ mielenkiinto lopahtaa. Sää oli ihana, hieman liikaa ehkä omaan makuun, aurinko porotti taivaalta ja auringolta suojautuminen oli tärkeää. Kalan saalis jäi ikävästi tasan nollaksi, kokeiltiin saaren rannasta vielä sitten muilla vehkeillä. Pari pikku ahventa nappasi kiinni ja se oli ihan riittävästi ipanalle.

 

Itse näillä kalareissuilla nauttii lähinnä luonnon rauhasta ja ipanan ilosta. Nyt meillä sattui hyvä onni lintujen bongailun suhteen. Isokoskelo emo poikasineen lipui saareen lähemmältä vastarannalta kaislikosta. Seurattiin tarkkaan koirat kytkettyinä mitä pesue tekee. Emo opetti kalastusta pienilleen ja pian nousivatkin rantakallliolle ja sukivat toisiaan ennen pikku torkkuja. Emo oli silmä kovana vieressä kun poikaset olivat unillaan. Voisiko suloisempaa olla ❤ Ipanallekkin oli mukava selittää samalla mitä tapahtuu ja mitä linnut olivat ja miten ne elävät, ipana oli ihan hiljaa ja ihmetteli. Pian oli myös hänenkin päiväuni aika.

Samalla kun ipana oli päiväunillaan teltassa sai itse virvelöidä rannassa ja juoksuttaa Petoa kepin perässä. Mörkö jatkoi passiivista möllötystä teltan vueressä röhnöttäen, omalla peitollaan.

Ruuaksi päikkäreiden jälkeen oli paistettuja munia, perunamuusia jossa seassa jauhelihaa. Itsekuivattu jauheliha pehmeni hyvin muusin sekaan, muusi joka oli kaupan valmista on ihan ok. näin lyhyillä reissuilla. Maku nyt ei ole kyllä sama kuin oikeassa muusissa, mutta pikku höysteillä sekin on hyvää. Ipana rakastaa kanamunia todella paljon, joka muodossaan ja siksi ne ovat meillä toimiva retkiruoan osa.

Sitten, uusi yristys kalan kanssa. Plaanarit vesille ja eteenpäin! Pieni tuulenvire oli tullut ja se tuntui ihanalta. Itse sai löhötä keulassa ipanan kanssa ja koirat jälleen veneessä rennosti ja tottuneina pötköttivät. Koirilla on aina mukana näppärä gordura juomakuppi. Meillä oli ilmeisen huono onni tällä reissulla isojen kalojen suhteen, toiveita kuhasta kun oli. Yleensä edes pari kuhaa tulee mukaan kun lähtee näille alueille kastelemaan. Pistetään helteen piikkiin 🙂 Ainakin ipana nautti lasit silmillään ja ihailtiin joutsen pariskuntaa jonka perässä uiskenteli poikasia kuusi kappaletta! Muitakin kalastajia oli liikkeellä ja heiluttelivat iloisesti, pari soutajaakin huuteli onko kalaa noussut ja säitä päiviteltiin.

Tällaiset kesäpäivät ovat kiireettömästi ihania, pitää vain itse osata rauhoittua, olla ottamatta stressiä aikatauluista ja olla joustava, unohtaa mitä pitäisi tehdä. Ipanan ollessa mukana mennään hänen ehdoillaan, kaikkien pissataukojen ja ruokien suhteen.

Rannalla vielä ongittiin lopuilla madoilla ja jälleen pari kitukasvuista särkeä 😀 Iltapäivällä otettiin ”välipala” valmispastaa ja ipanalle vielä luumusosetta..ulkona tulee nälkä 😀 Sitten jaksoi purkaa teltan, ja siistiä paikka parempaan kuntoon kuin tullessa. Tässä saaressa ilmeisimmin ollut joku muukin ja jättänyt mm. kertakäyttögrillin jämät paikalle. Lähtiessä kohti venepaikkaa ipana totesi ammatillisesti ”ei tullut kuhaa, haukikin oli piilossa” !

Mörkö koira oli onnesta soikeana kun pääsi pois ulkoilma elämästä, autoon ja nukkumaan viltille. Petoa puolestaan sai vetää perässään että saisi autoon mukaan. Kahden täysin luonteiltaan vastakohtaisen koiran omistaminen on melkosen jännää! Ihania kullanmuruja kumpikin ja ipanalle todella tärkeitä.

Seuraavaksi metsä tunnelmiin sitten! Mukavaa lähenevää syksyä kaikille ❤