Yökylässä Pukalassa

29

44

Yksi kesäloman telttalu öistä meni Oriveden pusikoissa, tarkemmin ottaen Pukalassa. Ihana, melkeipä kuuma ilma oli jo ehtinyt virrata Suomen kamaralle ja ajateltiin napata yö kohde jostain kohtuu läheltä. Paikka jossa ipana ei olisi ollut vielä telttailemassa näin lähikulmilla. Lähi kulmat on meille alle 100km yhteen suuntaan. Pukalaan Tampereelta on matkaa kohde parkkipaikasta riippuen noin 55km. Me valitsimme Ronimaan laavun kohteeksi jolloin ajokilometrejä olisi 51.

Kohde on itselleni hyvinkin tuttu ja etenkin talvisin olen siellä viihtynyt useita öitä, talviretkeily kiehtoo noin muutenkin. Nyt ipanalle ensikosketus kohtuullisen helposta paikasta. Jos suuntaa Roninmalle on polku osittain haasteellista kulkea, jos lapsi on rinkassa, nousua, juurakkoja ja kalliota on melko paljon tältä parkki kohteelta mihin jätimme auton.

30

Ipanalle kerrottiin aamulla että nyt lähdetään telttailemaan. Vastaus oli että makkaraa, melko hyvä vastaus. Vielä ei ollut nimittäin metsäpalovaroitus voimassa, silti tulee olla todella huolellinen tulen kanssa koska kuumaa ja kuivaa oli. Metsäpalovaroituksen aikaan joillakin kohteilla on luvallista tehdä avo tuli JOS siellä on hormi. Tämä kannattaa varmistaa soittamalla ko. kohteen huollosta vastaavalle taholle, kuten metsähallitukselle. Numerot löytvät yleensä kohteen internet sivuilta jos on julkinen paikka kyseessä. Muuten pitää jättää tulihommat ehdottomasti väliin. 

Mikäs siinä sitten, kimpsut ja kampsut kasaan! Pieni kaasukeitin mukaan kuitenkin varmuudeksi ja jos halusi nopeasti vaikka kahvit. Erityis kiitos vedenpuhdistimelle tällä säällä! Ei tarvitse raahata hurjaa vesimääriä mukana  kokoaikaa, tai keitellä vettä. Mukana kuitenkin oli 4l vettä joka jaettu eri kanto välineisiin. Autossakin syytä olla vettä mukana varmuudeksi.

21

Ipana innolla pakkasi omaa osuuttaan eli uninalle mukaan ja varmistus että olisi herkkuja matkassa. Välillä toki piti käydä tönkimässä lapsenkantorinkkaa ja se hieman hidasti lähtöä..onneksi on loma.

Suunta kohti Orivettä! (google maps/ Roninmaan laavu, Orivesi) Etelästä saavuttuna E63 tie. Lähestyttäessä Orivettä rampille ja tielle66 (mäntäntie), sitä pikku matka eteenpäin ja hyvä mahdollisuus vielä kauppaankin, löytyy K-markettia ja Shell:iä. Pian jurikin K-marketin jälkeeen käännytään vasempaan tielle 3381, Enokunnantie. Kauniita maalaismaisemia sai ihailla rauhassa, vehreitä peltoja ja järviä, ipakin iloisena rouskutteli jäätelöä ja tuumi miten nappaa tiikerin metsästä koska on niin hurja. Hurja vauhtivaihe onkin ollut jo pidempään päällä! Tietä ajellaan melko pitkään kunnes tulee tie Juurakko vasemmalle. Juurakon tietä ajetaan taas pidempi pätkä ja se haarautuu Metsisianpolun kanssa josta myös pääsee yhdelle P-paikalle, mutta jatketaan Juurakko tietä. Siten saavutetaan tienviitta Roninmaa ja suunta vasemmalle. Myös opaste kyltit Pukalasta on havaittu.

15

16

Me jätimme auton tien reunaan siten että siitä mahtuu muut kulkemaan, tien haarautuessa vasemmalle ja edessä ylämäki. Jos tietä Roninmaa jatkaisi tulisi puomi eteen, Juurakontie puolestaan päättyy ja siellä mökkiläisten paikkoja.

2

17

Pukalassa on myös helpompia kohteita ja eri pysäköinti paikkoja kuten mainitsin, mutta tästä on omasta mielestä kiva kävely metsän halki rantaa myöden laavulle. Koska ipana on vauhdikas saa hän ehdottomasti kulkeaa itse niin pitkään kuin jaksaa. Hyttys tilanne hieman huoletti joten oli jalassa pitkät housut & takki ja hyttyskarkoitetta oli laitettu. Alueella on myös kyykäärmeeitä nähty ja se myöhemmin itsekkin huomattiin, sopii siis tömistellä maata.

11

Polku lähtee tieltä puomin ja ylämäen jälkeen vasemmalle kohti Pukalajärveä, opaste kyltistä oli tosin vain pelkkä varsi jäljellä ja sinisiä merkkejä oli vaikea erottaa. Polkua ei välttämättä huomaisi jos ei tietäisi kohtaa ja tuota paalua jossa opaste on ollut. Mutta alamäkeen mars!

parempi tolppa

Puita oli kaatunut runsaasti polulle ja niitä oli aijemmin tielläkin, tästä olikin Pukalan sivuilla mainintaa. Ipana jaksoi juosta ja ihmetellä muurahaisia joita oli hyvin paljon ja hyvähän niitä on ihmetellä & hörpätä vettä samalla. Kun maasto alkoi olla puiden runkojen yli hyppimistä halusi ipana kyytin, huh hellettä sai äiti tuumia! Kuljettiin hyvin rauhallista tahtia, jo pelkästään siksi että tuolla oli mustikoita paljon! Ei niitä voinut olla syömättä ja ipana oli todella innoissaan tästä,  tuoreita mustikoita ei mikään voita ja hyvää välipalaa tietenkin. Maisemat olivat kauniita, korkealta kalliolta näkymät järvelle (toki sinne kalliolle piti kiivetä polkua pitkin ja olla tarkkana askeliensa kanssa).

 

Jos epäröi polkujen kanssa niin ainakin itsellä alueella toimii puhelimen maastokartat tai b-bark sovellus tässä kohdin. Osassa ”syvemmällä pukalan metsää” maastokartat sovellus on hidas tai ei välttämättä toimi, sama googlemapsin kanssa. b-bark puolestaan oli yhteydessä paremmin. Näitä on testattu usein kun on haahuillut keskeään alueella kartan kanssa ja kokeillen mikä toimii, mikä ei. Oma kello pack on track: illa toimii kyllä. Kun kulkee rantaa myöden ei voi pahasti eksyä ja mökkiläisiä löytyy vastarannoilta 😉

Päästiin laavulle, ainakin äidin naama punaisena ja ipanan sinisenä mustikoista. Nyt lapsi pian vapauteen ja ruokaa! Ipana luttasi rannassa tuumaili pohjanlumpeiden olevan samoja kuin kotona kukkaruukussa, hieman on siis opetettavaa edessä 🙂 Ihmeellistä oli ettei paikalla ollut ketään, sää kuin morsian! Toisaalta ehkä tuo jo hellelukema patikointi ei kaikkia innosta, enkä ihmettele. Mutta kun pääsi paikanpäälle oli iloinen, hikisen iloinen! Ja näillä helteillä tulee vain ottaa rauhallisesti kävely ja juoda kunnolla, ei siitä muuten oikein nauti, minä ainakaan.

36

Roninmaan laavu oli hyvin siisti ja puita puuliiterissä hyvin, PuuCee oli kohtuullisen siisti myös. Tulille pääsi ipanan toiveesta makkarat ja äitille & isille kylkeen grillijuustoa.

Samalla istuskellessa, makkaraa nakerettessa katseli teltalle paikkaa, ei tullut mieleen talvella kun oli lunta nivusiin että siellä alla on kunnon juurakot ja kivet. Käytiin ruokailun jälkeen pikku saaressa johon mennän siltaa pitkin ”pukalan portti” katsomassa paikkaa. Pikku saaresta löytyikin sopiva kohta ja siellä on myös yksi tulipaikka sekä hirsiset pöydät & penkit.

9

Ipanaa kiinnosti kovin kivien viskominen järveen ja siinä hänellä kuluikin aika todella hyvin. Laitettiin teltta pystyyn ja käytiin tutkimassa ympäristöä, tuollaisen pikku tyypin kanssa on kyllä aika säpinää ja luonnossa virikkeitä riittä. Kepit toimi miekkoina ja pikku kolot maassa kiinnostaa. Tällä tutkimusretkellä tuli vain yksi ihminen vastaan ja järvellä puolestaan uiskenteli yksinäinen kuikka. Lokkeja kyllä piisasi ja pitivät myös yöllä hereillä aikuisia ”kivasti”.  Iltapalana  oli perus puurot ja ipana veisteli kallioon omalla puukollaan, eli puukon tupella merkkejä elämästä. Puut nuotiopaikalle otettiin laavun puuvajasta ja ei muuta kun magseumrauta esiin 🙂

35

Iltapuuron jälkeen ipanala riitti vielä virtaa joten eipä siinä muuta kun leikkimistä vielä tovi ennen kun alkoi uni painaa silmää. Hammas pesut ja pisut, oma makuupussi kutsui väsynyttä pikku miestä. Nukahtaminen tuttuun ja turvalliseen pussiin jonka alla jälleen ilmatäytteinen Thremarest patja ja nalle kainaloon. Nyt oli ohut pitkähihainen yöpuku ja pussi auki. Lämmin sää tekee tehtävänsä, mutta kolmen maissa yöllä on jo viileää, silloin laitan yleensä pussin kiinni. Itselläni on jokin sisäinen kello tai ajan myötä tullut lämpömittari ”nyt viilenee” ja herään aina kolmelta yöllä ilman herätyksiä. Vaikka pussin laittaisikin kiinni nukkumaan mennessä, tuskin lapsi paistuisi 🙂

34

Äiti ja isi saivat maisemien ihailuun aikaa teltan ulkopuolella ja kahvia, mahtava kuutamo oli kaiken lisäksi. Ainoa mikä ihan kunnolla häiritsi oli ne lokit, hirveä huuto. Viereisellä pikku saarella oli nimittäin selkälokkien ja harmaalokkien pesiä. Yö meni siis lähes kukkuen, korvatulpat olisi oleet kova juttu.

27

 

28

Aamulla ipana olikin tikkana pystyssä ja aamutoimet aloitettiin toki aamupissalla puunjuurella. On ollut iso helpotus kun ipana on oppinut itse pissimään kuin isot pojat! Hampaiden pesut ja aamupala maidoille sekä puuroille. Vettä on ollut helppo käyttää juuri tuon puhdistimen ansiosta juurikin vaikka hampaiden pesuun. Aamupalat valmistettiin myös avotulella, paljon tunnelmallisempaa. Puuroon oli kiva hakea metsästä mustikoitakin sekaan, kunnon vitamiinit ja vatsa kiittää ohessa. Kun on loma niin voi hyvin ottaa rennosti, ilaman kiirettä, tutkia luontoa.

Teltan purku ja pakkaus on aina se ehkä haasteellisin koska ipana pyrkii auttamaan mahdollisimman paljon. Kun ollaan näin kolmisin liikkeellä on isompi teltta mukana ja siinä erillinen päällinen, kun se on pakkauksessaan niin usein ipana on sen ehtinyt sieltä purkaa uudelleen esiin. Näitä juttuja pidän itse ehkä retkeilyn suurimpina haasteina 😀 Mutta kun laskee kymppiin ja kiinnittää lapsen huomion muualle niin kyllä se onnistuu, tai pyytää pitämään vaikka tärkeästi huolta rinkasta ettei se lähte tuulen mukana.

10

 

14

Paikkojen katsaus, ei jätetä jälkiä luontoon. Sitten matka olisi autoa kohti, ipana etunenässä. Pikku saaresta poistuttuamme isi siityi edelle jälleen kävelemään. Yleensä metsäisessä maastossa ipana kulkee meidän välissä, mahdollisten maa-ampiaispesien, käärmeiden, kolojen etc. varalta. Nyt olikin hyvä että isi oli edellä. Maassa polulla eteni muitakin, iso musta käärme! Ensin ajattelin että onko se rantakäärme joka on ihan harmiton kaveri, mutta kun käärme ilmoitus tuli niin toki ipana napattiin syliin heti. Lähemmin käärmettä tutkittaessa ei näkynyt valkoista kauluria joka rantakäärmeellä on selvästi havaittavissa vaan sahalaita erottui kuvioinnissa heikosti. Musta kyy siis siinä mennä luikersi melko vauhdilla karkuun. Pituutta luikertelijalla olisi suoraksi venytettynä varmaan noin 50cm, koska luikertelu mitta oli oli noin 30cm.

12

Siinä olikin ipanalla ihmettelemistä! Hän kun on pitkään pohtinut tätä kyy asiaa, miltä näytti kyy joka puri mummoa. Nytpä sekin tuli sitten tavattua. Matka jatkui ja mustikat maistui jälleen ja keskustelu oli nyt rinkasta käsin jälleen. Suuret nousut ja kallioiset kohdat helteellä verottivat ipanankin jaksamista. Onneksi on lapsenkantorinkka ja hyvät maastokäyttöön soveltuvat lenkkarit kunnon urilla!

4

Matkalla näkyi myös perhosia (yllä nokiperhonen) sekä kaikkia kiintoisia hyönteisiä ohessa ❤ Kohta oltiinkin takaisin auton luona ja paluu kotiin alkoi, ehkäpä yhden jäätelö pysähdyksen taktiikalla 😛 Ja sittenpä ipana nukahtikin erittäin tyytyväisenä ajomatkan ajaksi. Mitä Roninmaan laavu ympäristöinenn antaa? Sijainti on mielestäni hyvä, sen verran kaukana parkkiapaikoista ettei sinne ihan äkkiä saavu porukkaa sotkemaan paikkoja (tämä ilmiö on tuttu paikoilta joihin pääsee hyvin lähelle autoilla). Roninmaalla on hyvin toiminut puuhuolto ja maisemat ovat kauniit, järveen pääsee polskimaan melko helposti luonnonrannasta, mutta syvyys saattaa kohdasta riippuen vaihdella toki. Telttapaikkaa kesällä on vähän haasteellista löytää juurakkojen vuoksi, riippumattoiluun onkin paikkoja vaikka kuinkapaljon. Roninmaalla laavussa nukkuminen on myös huippu vaihtoehto, ellei se ole jo täynä ihmisiä, on kohtuullisen suosittu kohde, jopa talvella. Siitinjärven pysäköintipaikalta on pidempi matka Roninmaalle, mutta reitti vaihtoehtoja tulipaikkoineen on Pukalassa hyvin! Esimerkiksi juurikin Siitinjärven P-paikalla on mahdollisuus yhdelle teltalle ja tulipaikkakin siinä on. Ensi kerralla jokin muu reitti ja lapinraunioiden tutkimista näissä metsissä..ja edelleen se lähistön luola on jäänyt katsomatta!

3

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s