Pilkki ipana! Pilkkimisen saloihin tutustuttaminen. Tehokkaat viikonloput osa1

Lopussa kirja vinkkejä ja linkki jäistä pelastautumiseen.

k2

Tammikuu on alkanut ihanan lumisesti ja kaikinpuolin hyvin näin eräilyjen suhteen. Oma töihin paluu nyt hieman jatkossa rajoittaa ajan käyttöä reissujen suhteen,mutta onhan tässä illat ja viikonloput tehokasta aikaa! Tehokkaasti onkin nyt käytetty viikonloput,on hoidettu riistan talviruokintaa,oltu pilkillä,korkattu moottorikelkka kausi ja lumikenkäilty.  Normaalisti illat viikolla kuluu lähi metsissä otsalamppujen kanssa ja itse yöt tulee vietettyä erä ja luonto-opas opintojen parissa,tai nukkuen takapihalla eri virityksiä testaillen. Oma elämän mittainen tausta eräilyn ja luonnon parissa on osoittautunut isoksi eduksi opiskelussa Ahlmanilla ( ❤ ) ja nyt siitä osaa nauttia täysin,vaikka sitten öisin 😀

50583711_10156767559158267_9139846356150517760_n

50244659_10156767536963267_8827601576601321472_n

Mutta siihen tehokkaaseen viikonloppu aikaan! Olimme Tampereen Teiskossa molempina viikonloppuina. Siellä saa rauhassa ja hiljaisuudessa hääräillä näitä omia juttujaan. Olen sinänsä onnekkaassa asemassa että maalla on paikka missä saan maanomistajan luvalla kehittää ja kokeilla mm. riistanhoidollisia asioita. Siinä saan möys nyt omalle lapselle antaa pienstä asti kokemusta siitä miten voi toimia luonnon parhaaksi (uskon vakaasti että tästä jää muistijälki johonkin aivojen sopukkaan). tämä on yksi syy miksi ”raahaan” ipanaa joka puskaan aina kun olen itsekkin liikkellä. Haasteena toki se että kokemus olis pääsääntöisesti positiivinen vaikka itse olisit mitta täynä pajuja,hiestä märkä lapsenkanto rinkka selässä ja jalassa kumisaapas jonka sisään mennytkin se sukka joka on aina kurtussa.

Lauantai päivä koitti ja päätimme siis lähteä pilkille,vihdoin näillä kulmilla oli jää jo siinä kunnossa että sinne uskaltautui. Näsijärvellä on paljon kohtia joissa kulkee virtauksia tai on lähteitä joiden kohdalla jäiden vahvuus vaihtelee. Alue jolla oleilemme on juurikin sillan kupeessa,virtaavassa kohdassa ja lähellä on myös lähde. Mutta,näistä tietoisina osaa myös kiertää näitä vaarallisempia alueita ja siinä lähellä on loistavia kala paikkkoja! Ja ilman ipanaa käydään ensin katsomassa jäät.

Ipanalle oli kerrottu että ”nyt lähetään pilkille kalastamaan iiiisoja ahvenia”. Omilla pilkeillään. Tämä oli ipanalle sangen iloinen uutinen koska ahven on kaloista kiinnostavin heti haikalan jälkeen. Hai kun yleensä puree kylpyammmeessa varpaasta tai nenänpäästä. Selitettiin että mennään järvelle ja tehdään reikiä jäähän kairalla. Oletan että viimetalven pilkkireissut eivät välttämättä ole muistissa joten onkin kiinnostavaa miten nyt suhtaudutaan hommaan.

Lämmintä päälle ja makkaraa mukaan! Myös napsautettavat lämmittimet lähtivät jälleen osaksi varusteita.

k1

tavarat kulki ”pilkkikoppi reessä” rantaan hyvin. Reen pystyyn nostettaessa toimii siis hyvänä suojakoppina jäällä.

Mukana jäälle lähtiessä pitää kuitenkin aina varustautua ajatuksella että jos jää pettää alta. Eli ipana kulkisi nyt pulkassa rannasta jäälle osittain ja kävellen. Yksi aikuinen kulkee tänään edellä ja kairaa säännöllisesti reikiä jäähän ja vältetään tutut kohdat joissa ne virtaukset ja lähde. Jäälle lähtiessä on aina naskalit kaulassa ja itselläni myös valmentajan pilli. Ääni kun saattaa paniikissa kadota. Kokemusta jäihin tippumisesta on kahdesti ja hieman jäänyt siitä traumoja joita koittaa nyt tasoitella hyvällä ennakoinnilla. Jos selässä on rinkka niin pidän aina sen lantiovyön auki. Kelluttavasti pakattu reppu on toki mahdollisuus sekin tai ihan kelluntahaalari. Turvallista jäällä on yleensä valmiiksi auratuilla reiteillä joilla kulkee paljon ihmisiä luistelemassa,kävelyllä,hiihtämässä etc. Jos on lähdössä yksin liikkeelle on syytä kertoa mihin aikoo suunnata ja mahdollisesti kauanko viettää aikaa. 

k3

Jäälle päästyämme tuli hyvä tuntuma jälleen omaan pelkoon ja koitin olla näyttämättä sitä ipanalle. Ipana oli jo vauhtipäällä pulkassaan ja hypisteli pikku pilkkiään. Vaari kun oli kesällä lahjoittanut parit varmaan sadasta pilkistään ipanalle.  Jää oli vahvaa eikä liiemmin sohjoakaan ollut kertynyt,loistavaa! Ipanan oma pilkki reikä valmistui ja ei muuta kun asiaan. Surviaisen toukkia oli otettu varmuudeksi että saataisiin kalaa. Mormyska alias morri  kehiin ja ihmettelemään toukkia. Ipana oli todellakin näistä punaisista ja mukavasti kiemurtelevista  toukista enemmän kuin innoissaan. Ongelmaksi koitoi se että totesin niiden olevan kalan herkkua,niimpä ipana ajatteli että pakkoahnsen on sitten olla hyvää ja suuntasi toukan suuhunsa. Tuli vähän yök olo kun toukka suuntasi ipanan huulille. Mutta ompa sitä itsekkin leikkinyt lapsena leijona kuninkaan timonia & bumbaa syöden matoja salaa *slurrpss*.

49321435_10156767536873267_499782533664210944_n

Surviaisentoukat kehiin!

Ipana kuitenkin sai pidettyä loppuajan toukat pois suustaan. Pilkkiminen onnistui loistavin elkein,pikku nypyttelyä ja tiukkaa tuijotusta reikään. Ensin laskettiin morri syvyyksiin ja nostettiin hieman pohjasta ylöspäin,siellä ne ahvenet yleensä luuhasivat. Tokikaan tammikuu ei ole ehkä ahvenen pyyntiin se otollisin,vaikkakin tuttava on niitä nyt napsinut hurjia määriä. Tovi siinä odoteltiin ja odoteltiin ja odoteltiin…ei mitään. No siirtyminen eteenpäin ja taas odoteltiin ja odoteltiin…ei vieläkään nypyn nyppyä! Ipanaa alkoikin kiinnostamaan nyt miltä se jäähile reijässä tuntuisi vaikka kuoman kärjellä tai nahkarukkasella. Lykättiin sitten sohjokauha käteen ja ipana oli riemusta soikeana 😀 Siinä sitten aikaa kului ja samalla välillä ipana totesi ettei sohjokauhalla saanut kalaa,sangen merkillistä. Ipanan kiinnostus myös eri pilkkeihin syttyi kun vaihdettiin morreja pystypilkkeihin tai tasapainoihin,hienoja kiiltäviä asioita lapsen silmin ja värikkäitä.

Aika kului todella mukavasti vaikka tälläkertaa saalis jäi nollaksi. Mutta meillähän oli viälä makkarat! Lähdin ipanan kanssa ranta kivikkoon tekemään tulia (huom. lupa maanomistajalta) puut oli otettu matkaan ja tuohta sytykkeeksi. Jotenkin pussiin jossa puut olivat,oli päässyt lunta. k7Että se olis itten jälleen kosteahkoja puita,jee. No koska harjoitus tekee mestarin niin ei muuta kun puiden pika pienennys ja tuohta alle! Tzädää,kohta komeat savut tuprutti taivaalle (tällä savun määrällä olisi saanut vaikka savumerkit Tampereen keskustaan 🙂 )

 

Makkarat kehiin ja odottamaan. Ipana tosin oli vakaasti nyt sitä mieltä että äiti tekee huonoja nuotioita koska savu kiusaa! Siinä nenä nyppyrällä sitten ipana juoksi savua karkuun ja heitteli lumi kökköjä,pysyipä ainakin lämpö lapsella. Sormet olivat ihan lämpimät,pakkastakaan ei tosin juuri ollut.k9

Makkaroiden jälkeen iloisesti illan hieman jo hämärtyessä napattiin pulkka ja kurvailtiin vauhdikkaasti vaarin kodille. siellä kun oli uusin erä lehti ja tietysti ipanan herkku keksejä ❤ k10

Kirjoista:

books2

Pilkkimisestä kiinnostuneille voisin kirjallisuuden puolelta suositella hyvää perusteosta: Pilkille,kirjoittajana Jari Tuiskunen. Muuten kalastus kirjoinana ovat mielestäni hyvät:Kotimainen kalastus,joka myös Jari Tuiskusen tuotantoa sekä Suuri pyydyskirja ,kirjoittajana Risto Jussila. Varmasti on iso liuta hyviä kirjoja ja netti on pullollaan kiinnostavia juttuja 🙂

 

Tässä myös ammattitaitoinen  linkki jossa jäistä pelastautumisesta: http://www.suh.fi/oppaat_ja_vinkit/pelastu_ja_pelasta/turvallinen_jaalla_liikkuminen/jaista_pelastautuminen

Seuraavaksi ajattelin kirjoitella meidän riistanhoito projekteista joita myös ipanan kanssa tehdään 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s